Kokous 3.2.2011 klo 18-19.30 Kerkkoon kirjastossa

Paikalla n. 20 henkeä.

Käsitellyt asiat:

1. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja kävi läpi edellisessä kokouksessa 12.1.2011 keskustellut asiat. Muistio oli nähtävillä kokouksessa. Lisäksi se on kylän internet-sivuilla ja ilmoitustaululla.

2. Jatkettiin keskustelua palveluista ja tiloista. Edellisen kokouksen jälkeen oli kartoitettu kylällä myynnissä olevia, yleisessä käytössä tai kaupungin omistuksessa olevia tiloja. Käytiin läpi tehtyä luetteloa. Tiloista keskustellessa todettiin seuraavia asioita:

– Postin ja pankin tiloissa olevaa holvia tuskin pystyy purkamaan. Se on järeää tekoa, jotta seon suojannut murroilta.

– Kerkkoontien ja Lehmustonpolun risteyksessä olevaa taloa epäiltiin hometaloksi.

– Lisäksi mainittiin kylällä olevista tyhjistä tiloista Jokion kuivaamo ja Rantalan tila. Niitä on kuitenkin kysytty ostettavaksi, mutta omistajat eivät ole halunneet niistä luopua.

– Kerko Sportin tiloihin oli käyty tutustumassa ja todettiin, että siinä on valtavasti tilaa, osa huonokuntoista ja ylläpitokustannukset ovat kalliit.

4. Todettiin, että tärkeää on, että tilat täyttävät kaikki terveysmääräykset esim. esikouluryhmälle tai kaupalle asetetut. Päivähoitomaksut ovat tällä hetkellä perheelle 1. lapsesta n. 250 €/kk ja 2. lapsesta 200 €/kk. Päivähoitomaksut eivät kata kaikkia toiminnasta aiheutuvia kuluja. Lisäksi yksityistä hoitoa varten on mahdollista saada yksityisen hoidon lisää.

5. Keskusteltiin, voisiko voittoa tavoittelematon osuuskunta tuottaa näitä palveluita. Esitettyjä näkökulmia:

– Keskustelussa tuotiin esiin, kannattaako kylälle perustaa uutta organisaatiota jo olemassa olevien yhdistysten lisäksi.

– Yhdistystoiminnan ongelmana on jossain määrin sen harrastusluonteisuus ja ihmisten vaihtuvuus, kun yritystoiminta tarvitsisi pitkäjänteisempää sitoutumista.

– Toisaalta yhdistys voi saada rakennusten hankintaan paremmin tukea (50 %), kun taas yritys vain 20 %. Pohdittiin, voisiko yhdistys hankkia kiinteistön, mutta yritys (osuuskunta) pyörittää sen toimintaa. Silloin saisi mm. starttirahaa.

6. Keskusteltiin osuuskunnan perustamiseen liittyvistä asioista:

– Olennaista on ihmisten sitoutuminen palveluiden käyttöön. Kyläasiamies Kim Malms puhui ihmisten sitouttamisesta osuusmaksun avulla (esim. 200 €), jolloin heillä on kiinnostus saada rahalleen vastinetta/tuottoa ja käyttää osuuspalveluita.

– Tärkeää on, että osuuskunta ei sido kaikkea varallisuuttaan toiminnan käynnistämiseen ja elä kädestä suuhun, vaan sillä on pieni vararahasto yllättäviä tilanteita varten (2 %).

– Kylässä on n. 840 asukasta. Kuinka moni heistä liittyisi osuuskuntaan? Mahdollisuus liittyä myöhemminkin tai erota tulisi olla myös mahdollinen.

– Osuuskunnan ei kannata kilpailla palveluiden tuotannossa kaupungin verorahoilla tuottamien palveluiden kanssa. Esikoulu on siis palvelun tuotannosta pois suljettu.

– Keskusteltiin, voisiko osuuskunnalla olla aatteellinen tausta esim. ekologisuus. Todettiin, että aatteellisuus voi olla lisäarvo, mutta myös hajottava tekijä.

– Esimerkkinä Hämeessä timivasta osuuskunnasta mainittiin Nuotta. Osuuskunnan toiminta voi olla myös kausiluonteista (esim. kesäkahvila/kioski). Vaikka voittoa ei tavoiteltaisikaan, tulisi sen kuitenkin kattaa kulut.

7. Keskusteltiin koulun iltapäiväkerhon ja seurakunnan päiväkerhon tilaongelmien ratkaisusta yhteisillä tiloilla koulun kanssa. Asiaa viedään eteenpäin Porvoon kaupungin Tilakeskuksen kanssa. Osuuspankilla oli tapana nostaa päiväkerhotilan vuokraa koko ajan, kunnes otettiin yhteyttä, vuokraa laskettiin hieman ja nyt se on pysynyt ennallaan. Seurakunnassa pidetään vuokraa kalliina.

8. Keskusteltiin kaupan toiminnasta ja erilaisista vaihtoehdoista esim. tilauspohjalta toimiminen, kotiinkuljetus ja lähiruuan painottaminen valikoimissa. Todettiin, että tällä hetkellä Henttalan tilan lihoja säilytetään kaupan tiloissa, kunnes asiakkaat noutavat ne sieltä. Se tuo asiakkaita muualtakin kuin omasta kylästä. Askolan Salessa käy kauppa-auto torstaisin. Anton&Anton-kaupassa on lähiruokateema.

9. Keskusteltiin lainamahdollisuudesta, takaajista, hankittavasta kiinteistöstä lainan vakuutena ja kiinteistön mahdollisesta siirrosta 2-6 v. yhdistysomistuksen jälkeen osuuskunnalle.

10. Lisäksi mainittiin kuntosalitoive ja tulojen hankkiminen mm. synttäreitä järjestämällä. Mietittiin kylätalkkaritoimintaa ja lapsenvahtiringin perustamista. Voisiko MLL järjestää lastenvahtikurssin?

11. Päätettiin perustaa kaksi ryhmää. Toinen miettii kauppapalveluita ja toinen nuorten osallistamista: miten saada heidän äänensä kuulumaan (esim. kuvataan videokameralla, mitä hyvää/huonoa kylässä on). Kaupparyhmää vetää Piritta ja nuorisoryhmää Heli. Ryhmät esittävät paperilla seuraavassa kokouksessa selville saamiaan asioita.