Näkymä Kerkkoosta 1920-luvulla (kuva Tanhumäen suunnasta)

Kerkkoon kylän alkuhistoriaa

Kerkkoon alueella on ollut asustusta vuosituhansien ajan. Pelloilta on löydetty arvokkaita kivikautisia esineitä, jotka kertovat seudun monipuolisesta elämästä tuolta aikakaudelta. Kerkkoon nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä v. 1542 muodossa Kerckoby. Nimen alkuperää ei ole voitu selvittää. Kaksikielisenä muotona Kerkkoo/Kerko nimi vahvistettiin vasta 1977.

Alue on vuosisatojen ajan ollut vilkasta maanviljelyseutua. Teollisuutta kylään saatiin 1900-luvun alussa. Tunnetuimmaksi tulivat Karhun, Lampisen ja Lempisen suksitehtaat. Suksia ei enää kylässä valmisteta.

Suomenkielinen koulu rakennettiin 1901 ja se onkin yksi Porvoon seudun vanhimpia kansakouluja. Koulu rakennettiin talkoovoimin Järvisten lahjoittamalle tontille. Koulu toimii edelleen virkeästi 80 oppilaan voimin. Nuorisoseurantalo valmistui v. 1919 Oskari Lampisen lahjoittamalle rakennuspaikalle aivan koulun viereen. Talo on edelleen vilkkaassa käytössä.

Puhelinkeskus aloitti toimintansa v. 1921 Soinilla. Parhaimmillaan oli kylässä 7 kauppaa. Nykyisin vain yksi, Kerkkoon kyläkauppa palvelee alueen väestöä.

Pankin toiminta aloitettiin v. 1922 ja se loppui joitakin vuosia sitten. Posti toimi ensin vuodesta 1906 postipysäkkinä, 1930-luvulla se muuttui postiasemaksi, joka sijaitsi vuosien varrella useissa eri kiinteistöissä. Asiamiespostivaiheen jälkeen 1990-luvulla, postipalvelut siirtyivät kaupunkiin.

Monipuolinen käden taito on aina ollut Kerkkoossa kunniassa. Kylässä on toiminut useampia seppiä, muurareita jne. Ensimmäisistä sepistä on jäänyt muistiin vain etunimet Antti ja Erkki. Vaattureitakin on ollut useita, Soinio, Lainio, Järvenpää ja Metsola. Muurarit Helsten, Siivonen, Koskenlaita, Penttinen ja Pelin huolehtivat, että kylässä aina oli toimivat uunit ja takat. Jalkineiden kunnon taas tarkastivat suutarit Holm, Tuominen ja Raittinen. Kangaspuita on aina helskytelty maataloissa, mutta ammattikutojiakin on ollut. Sirkka Soinio, joka aloitti kutomisen ja taidekäsitöiden luomisen jo 13-vuotiaana yli puoli vuosisataa sitten, sai v. 1986 Porvoon Mlk:n kulttuuripalkkinon. Hänen käsistään lähtee edelleen taidokkaita kudonnaisia. Taidepuolelta voidaan vielä mainita Erkki Lehmuston lukuisat, Porvoon ympäristön maisemia kuvaavat taulut.

Kerkkoon koululaisia pellonmuokkausta opettelemassa Runninrinteellä1920-luvulla