Kotiseutukirjan työryhmä

Kuvassa Kerkkoon kotiseutukirjan tekemiseen osallistunut työryhmä kirjan julkaisutilaisuudessa elokuussa 2009. Vasemmalla asiantuntijajäsen, museopedagogi Hannele Tenhovuori Porvoon museosta, kuvittaja Tea Itkonen, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Teinonen-Lahti painotuore kirja kädessään, tekniikan historian professori Pany Nykänen, Kerkkoon nuorisoseuran puheenjohtaja Marja Nurme, diplomi-insinööri Ilari Mäkinen, taittaja Kaisa Viitanen, äänisuunnittelija Erik Lindroth ja kuvittaja Lauri Pitkänen. Takana kiviaidalla seisovat luokanopettaja Piritta Simola, maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh ja kansatieteilijä Eliisa Jäntti.

Kuvassa Kerkkoon kotiseutukirjan tekemiseen osallistunut työryhmä kirjan julkaisutilaisuudessa elokuussa 2009. Vasemmalla asiantuntijajäsen, museopedagogi Hannele Tenhovuori Porvoon museosta, kuvittaja Tea Itkonen, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Teinonen-Lahti painotuore kirja kädessään, tekniikan historian professori Pany Nykänen, Kerkkoon nuorisoseuran puheenjohtaja Marja Nurme, diplomi-insinööri Ilari Mäkinen, taittaja Kaisa Viitanen, äänisuunnittelija Erik Lindroth ja kuvittaja Lauri Pitkänen. Takana kiviaidalla seisovat luokanopettaja Piritta Simola, maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh ja kansatieteilijä Eliisa Jäntti.

Kotiseutukirjan taustaa

Kerkkoon kotiseutukirjan kirjoittaminen sai alkunsa, kun vuonna 2004 tehdyssä kyläsuunnitelmassa yhtenä teemana nousi esille kylähistorian tallentaminen. Yhdelle henkilölle kotiseutukirjan kirjoittaminen olisi ollut liian työläs hanke, joten kirja päätettiin kirjoittaa yhdessä.

Vuonna 2007 koottiin työryhmä, joka lähti suunnittelemaan kotiseutukirjan kirjoittamista. Työryhmän kokoamisessa pidettiin tärkeänä, että jäsenet ovat oman alansa asiantuntijoita ja että valmiissa historiikissä tulee esiin monipuolisesti eri elämänalojen näkökulmat.

Työryhmän jäsenet vastasivat hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta käytännössä tiedonkeruuseen osallistui kymmeniä eri ihmisiä suostumalla haastateltaviksi tai antamalla valokuvia kotiarkistoistaan työryhmän käyttöön.

 

Kotiseutukirjan sisältö

Kotiseutukirjaan koottiin tietoa seuraavista aihepiireistä:

1. ESIHISTORIA (maiseman synty, jääkausi, maan kohoaminen, asutushistoria, kivikausi, pronssikausi, rautakausi)

2. HISTORIALLINEN AIKA (pysyvät asuinpaikat, rakennukset, pellot, niityt, laitumet, maatalous ja keksinnöt)

3. IHMISTEN ELÄMÄ (työnkuvauksia, vaatteet, ruoka, juhlat)

4. LIIKENNE

5. TEOLLISTUMINEN (kotiteollisuus, kylän urheiluvälineteollisuus)

6. SÄHKÖ JA PUHELIN

7. POSTI, PANKKI JA KAUPPA

8. KOULU JA KIRJASTO

9. LASTEN ELÄMÄÄ (koulunkäynti, leikit, työt)

10. YHDISTYS- JA SEURATOIMINTA

 

Tavoitteet

Kotiseutukirjaa kirjoitettaessa tärkeänä pidettiin sen havainnollistamista, kuinka yleiset maailman ja Suomen historian kehityskaaret näkyvät oman kylän ympäristössä ja elämässä.

Tekstissä pyrittiin helposti ymmärrettävään ja luettavaan muotoon ja kuvituksessa monipuolisuuteen, havainnollisuuteen ja kiinnostavuuteen.

 

Lopputulos

Kotiseutukirja Mäellä ja joella – Elämää Kerkkoon kylässä julkaistiin 80-sivuisena kovakanstisena neliväripainoksena elokuussa 2009. Kirjasta otettiin 500 kappaleen painos, joka myytiin hyvin nopeasti loppuun. Uutta painosta ei kustannussyistä ole suunnitteilla, mutta kirja on kaikkien saatavilla kylän kotisivuilta.

 

Kiitokset

Varsinainen tiedonkeruu ja kirjoitustyö toteutettiin talkootyönä. Kuvituksesta, taitosta ja painosta aiheutuneet kustannukset pystyttiin kattamaan Uudenmaan kulttuurirahaston, Opetusministeriön, Aktiasäätiö Porvoon ja Porvoon kaupungin antamalla tuella.